Merkintöjä Aalto-yliopiston Tiede tykkäämistaloudessa -tapahtumasta

Translation: I’m writing about “Science in like economy” event held at Aalto University. Media and Aalto representatives discussed how reporting of scientific achievements adapts to public debate and publicity in social media. The presentations were held in Finnish and thus I’m also writing in Finnish this time.

Aalto-yliopiston Tiede tykkäämistaloudessa -tapahtumassa 08.10.2014 mikrofonia käyttivät tiedetoimittaja, Helsingin yliopiston ja Aallon professorit, Aallon viestintäpäällikkö sekä tilaisuuden juontajat ja osanottajat.

Milloin tutkimus kiinnostaa mediaa, ja miksi?
Matti Mielonen, tiedetoimittaja, Helsingin Sanomat

Vielä 50 vuotta sitten tiede oli ”sattumia uutispuuron seassa”. Nyt HS:llä on tieteelle omistetut sivut, jotka keskittyvät perus- ja luonnontieteelliseen tutkimukseen – koska näitä ei juurikaan käsitellä muilla sivuilla. HS:n näkökulmasta tiede laajentaa uutiskenttää ja tuottaa arvosta uutismateriaalia. Parhaimmillaan tiedeseikkailu myy lehteä ja tiede tuottaa klikkauksia. Perinteisen median haasteena ovat tiedetoimituksessakin sosiaaliseen mediaan tuotettu ja siellä jaettu sisältö mutta myös tieteen erikoistuminen ja sitä kautta tutkijoiden haastamisen vaikeutuminen. Tiedetoimitus jättää mahdolliset väärinkäytökset ja skandaalit käsiteltäväksi muilla osastoilla ja keskittyy luotettavaan tiedeuutisointiin.

Miksi tutkijan kannattaa osallistua julkiseen keskusteluun?
Esa Väliverronen, viestinnän professori, Helsingin yliopisto

Asiantuntijoilla on hiljaista tietoa, jota ei saa googlaamalla. Ingelfingerin säännöstä ”No results should be presented or discussed in media until validated and confirmed scientifically.” voidaan nostaa pohdittavaksi kysymys siitä, milloin asiantuntijasta tulee asiantuntija. Myös mahdollinen julkinen kritiikki median, sosiaalisen median, kollegoiden ja instituution taholta voivat rajoittaa tutkijoiden osallistumista julkiseen keskusteluun. Tiedettä popularisoivasta yleisölle suunnatusta valistusmonologista on siirrytty evoluution kautta yleisöä osallistavaan dialogiin tiedeviestinnän välineenä. Tutkijalle on tarjolla useita erilaisia rooleja julkisessa keskustelussa. Media valitsee käyttämänsä asiantuntijat omista lähtökohdistaan ja palvelee ensisijaisesti omaa yleisöään eikä niinkään tiedeyhteisöä. Tiedeviestinnän murros tapahtuu kun tiede ei enää tarvitse tiedottajia ja toimittajia välittäjäkseen vaan tutkijat kommunikoivat itse sosiaalisen median kanavien kautta suoraan oman kohdeyleisönsä kanssa.

Kansalaiskeskustelua taloudesta
Vesa Puttonen, rahoituksen professori, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

”Ajattelemme, että kun meillä on jotain sanottavaa, muiden pitää sitä kuunnella.” Asiantuntija elävöittää haastattelutilanteen ja toimii neutraalina osapuolena keskustelussa. Kansalaiskeskusteluun osallistuminen onnistuu tutkijalta olemalla puhelimen tavoitettavissa, kilpailua ei juuri ole. Ammatillinen integriteetti on tutkijan tärkein etu. Vääristelyyn ei saa syyllistyä eikä virheellistä tietoa tule antaa. Toive medialle: aitoa julkista väittelyä asiantuntijoiden välille myös Suomessa!

Avointa, aitoa ja rohkeaa viestintää
Jarno Limnéll, kyberturvallisuusalan professori, Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu

Fyysisen maailman rinnalla on kybermaailma – bittien digitaalinen maailma – jonka turvallisuudesta on myös huolehdittava. Kaikesta maailman tiedosta yli 99% on digitaalisessa muodossa. Maailman datamäärä kaksinkertaistuu kahden vuoden välein.*) Jos asiantuntijat eivät vaikuta mediassa, joku kuitenkin vaikuttaa, tila-aika täyttyy aina. Sosiaalinen media valvoo tehokkaasti muita medioita.

*) Tämä täytyi googlata tilaisuuden jälkeen. Lisää isoa dataa löytyy raportista EMC Digital Universe with Research & Analysis by IDC.

Jaettua tietoa – Aalto-yliopiston tiedehitit mediassa
Eveliina Olsson, viestintäpäällikkö, Aalto-yliopisto

Tiedehittien case-esimerkkeinä olivat

  • Sosiaalisen median kautta levinnyt ”tunteiden lämpökartta”, joka kuvaa tunteiden fyysisiä vaikutuksia kehossa. Googlen kuvahaku sanoilla ”emotions mapped in the body” kertoo visuaalisesti ja yksimielisesti mistä on kyse.
  • Synteettisen magneettisen monopolin eli keinotekoisen magneettikentän navan valokuvaamisen kuvaava video levisi laajasti kansainvälisten tiedeportaalien kautta.
  • Tieto Aalto-yliopiston ilmaisesta ohjelmoinnin verkko-opetuksesta, Massive Open Online Course (MOOC) levisi tehokkaasti sosiaalisen median kautta tiedottamalla ja vielä lisää medialle annetun vinkin kautta.

Tiedehitti syntyy jutusta, joka halutaan jakaa.

Ruusuja

Ruusuja tapahtuman järjestäjille ja puhujille!